Sijoitustoimintaa – CFD ja kryptovaluutat

Hinnanerosopimus tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden kaupankäyntiin useilla hyödyke- ja osakemarkkinoilla pienillä pääomilla. Sijoittajan on kuitenkin ymmärrettävä, että tässä sijoitustuotteessa on suuret riskit.

Hinnanerosopimus eli CFD (contract for difference) tarjoaa sijoittajille kaikki tietyn osakkeen, indeksin tai hyödykkeen omistamisen hyödyt ilman, että heidän on omistettava itse kohde-etuutena toimivaa rahoitusvälinettä. Se mahdollistaa edullisen, velkavipupohjaisen ja välittömästi suoritettavan hinnanerolla käytävän kaupan useilla hyödyke- ja osakemarkkinoilla.

Asiakas solmii hinnanerosopimuksen sovitulla hinnalla. Kun sopimus suljetaan, sijoittaja saa tai maksaa erotuksen, joka on sulkemishetkellä voimassa olevan ja sopimuksen tekohetkellä voimassa olleen hinnanerosopimuksen ja/tai kohde-etuuden hinnan välillä.

Jos ero on positiivinen, hinnanerosopimuksen tarjoaja maksaa sijoittajalle.  Jos ero on negatiivinen, maksaa sijoittaja hinnanerosopimuksen tarjoajalle. Tästä johtuu nimitys ”hinnanerosopimus” eli CFD.

Hinnanerosopimukset tarjoavat piensijoittajille myös väylän mitä moninaisimpiin omaisuuslajeihin ja markkinoihin. Välittäjät tarjoavat CFD-sopimuksia esimerkiksi useiden osakemarkkinoiden osakeindekseihin, osakkeisiin, raaka-aineisiin ja valuuttoihin.

CFD-sopimus

  1. Kaupankävijä valitsee omaisuuserän, jolle välittäjä tarjoaa CFD-sopimuksia. Se voi olla osake, indeksi, valuutta tai mikä tahansa omaisuuserä, joka välittäjällä on valikoimassaan.
  2. Kaupankävijä avaa position ja määrittää sen parametrit, kuten onko kyseessä pitkä vai lyhyt positio, vivutuksen käyttö ja sijoitettu summa. Lisäksi sopimukseen voi välittäjästä riippuen liittyä muitakin parametreja.
  3. Osapuolet tekevät sopimuksen, jossa he määrittävät position avaushinnan ja sen, liittyykö sopimukseen ylimääräisiä maksuja (kuten yön yli -maksut).
  4. Positio avataan ja se pysyy auki, kunnes kaupankävijä päättää sulkea sen tai se suljetaan automaattiseen käskyn perusteella, esimerkiksi tappionpysäytykselle tai voiton kotiutukselle (Stop Loss / Take Profit) määritellyn pisteen saavuttamisen yhteydessä tai sopimuksen umpeutuessa.
  5. Mikäli positio suljetaan voitollisena, välittäjä maksaa kaupankävijälle. Mikäli se suljetaan tappiollisena, välittäjä laskuttaa eron kaupankävijältä.

Osakkeiden osittainen ostaminen

CFD-sopimukseen sijoittaessasi et osta tai omista rahoitusvälinettä, joten sijoituspäätöksiäsi ei rajoita osakkeiden korkea yksikköhinta. CFD:illä voit ostaa tai myydä osakkeen osan. Esimerkiksi jos yhden Googlen osakkeen hinta on 1 000 $, eTorossa voit päättää sijoittaa 50 $ Google-osakkeeseen 1:10-vivutuksella, jolloin salkussasi on 500 $:n arvosta Googlen osakkeita (puoli osaketta).

Aluksi voi olla myös hyvä sijoittaa erilaisiin indekseihin ja ETF:iin, koska niiden kautta saa hyödyn hajautuksesta, sillä useat tämänkaltaiset välineet pitävät sisällään useita eri alojen yrityksiä tai erilaisia tuotteita, jolloin hajautuksen hyödyt voi hyödyntää sijoittamalla yhteen tuotteeseen.

Risk warning: Trading leveraged products such as CFDs involves substantial risk of loss and may not be suitable for all investors. 83% of retail investor accounts lose money when trading CFDs with this provider. Trading such products is risky and you may lose all of your invested capital.

Riskisijoittamista

Esimerkiksi lyhyeksi myynti edellyttää, että sijoittajalla tulee olla kirkas näkemys sijoituskohteen ja markkinoiden käyttäytymisestä.

Lisäksi sijoittajan on tietenkin myös syytä tuntea CFD:n kaupankäyntimarkkinat ja niiden hinnanmuodostus. Lisäksi tappioiden kattamiseen on oltava varaa, vaikka vipuvaikutus mahdollistaakin kaupankäynnin pienillä pääomilla.

Hinnanerosopimusten vipuvaikutus

Hinnanerosopimukset ovat myös viputuotteita. Niillä tarjotaan osuuksia markkinoilla siten, että ne edellyttävät vain pientä marginaalia eli vakuutta kaupan kokonaisarvosta. Näin sijoittajat voivat hyödyntää kohde-etuuden hintojen nousun (”pitkät positiot”) tai hintojen laskun (”lyhyet positiot”).

Esimerkiksi:

Jos osakkeen hinta on tällä hetkellä 10 euroa ja sijoittaja ostaa niitä ostetaan 300 kappaletta, kauppahinnaksi muodostuu 3000 euroa. CFD-välittäjän asettama vakuusvaatimus on 5 prosenttia, jolloin sijoittaja voi toteuttaa CFD kaupan 150 eurolla (5% x 3000).

Vipuvaikutus tarkoittaa myös sitä, että vipuvaikutuksen ollessa vaikkapa 1:20, kohteen arvon muuttuessa esimerkiksi yhden prosentin CFD:n arvo muuttuu 20 prosenttia.

Sijoittajan on syytä ymmärtää mitä vipu tarkoittaa tuoton ja riskin kannalta. Vipu tarjoaa mahdollisuuden koviin vivutettuihin sijoitetun pääoman tuottoprosentteihin. Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Vivun tuoma tuottomahdollisuus tarkoittaa myös isompaa riskiä. Mitä suurempi vipu, sitä suuremmat riskit.

HUOMAA!

Hinnanerosopimukset ovat monimutkaisia tuotteita eivätkä sovi kaikille
sijoittajille.
 Älä sijoita rahaa, jota sinulla ei ole varaa menettää. Tappiot voivat olla paljon
alkumaksua suuremmat.
 Harkitse kaupankäyntiä hinnanerosopimuksilla vain, jos
 sinulla on laaja kokemus kaupankäynnistä epävakailla markkinoilla
 olet täysin perillä niiden toimintaperiaatteesta, myös kaikista riskeistä ja
kuluista
 olet selvillä siitä, että mitä suurempi vipu, sitä suurempi riski
 tiedät, että positiosi voidaan sulkea huolimatta siitä, suostutko tarjoajan
päätökseen sulkea positio
 sinulla on riittävästi aikaa hoitaa sijoitustasi aktiivisesti.

Hinnanerosopimukset sopivat vain ammattisijoittajille tai erittäin kokeneille piensijoittajille, jotka ovat perillä tuotteen ominaisuuksista.

Esimerkki hinnanerosopimuksen toiminnasta

Pörssinoteerattu osake (osake A) on mielestäsi aliarvostettu ja odotat sen hinnan nousevan. Päätät ostaa 4 000 hinnanerosopimusta, joiden kohteena on osake A, hintaan 10 euroa/sopimus. Positiosi on näin ollen 40 000 euroa (4 000 x 10 €). Tosiasiassa et maksa 40 000:ta euroa, vaan maksamasi summa riippuu hinnanerosopimuksen tarjoajan vaatimasta marginaalista. Jos hinnanerosopimuksen tarjoaja vaatii esimerkiksi 5 prosentin marginaalia, alku- maksusi on vähintään 2 000 euroa (40 000 € x 5 %). Alkumaksulle saamasi tuotto riippuu osakkeen A kaupankäyntihinnasta sillä hetkellä, kun päätät sulkea positiosi (eli kun myyt hinnanerosopimuksen).

Jos osakkeen A hinta laskee 5 prosenttia (10 eurosta 9,5 euroon) ja vipu on 20, menetät alussa maksamasi marginaalin kokonaan (–100 prosenttia) eli 2 000 €. Jos osakkeen A hinta laskee 10 prosenttia (10 eurosta 9 euroon) ja vipu on 20, menetät 2 000 euron alkumaksun ja hinnanerosopimuksen tarjoaja pyytää sinulta toiset 2 000 euroa (lisävakuutta koskeva pyyntö, ”margin call”), jos haluat säilyttää sopimuksen avoinna.

Tämä merkitsee, että tappiot voivat nousta aluksi maksettua marginaalia suuremmiksi.

Lisää luettavaa aiheesta tarkemmin ja laajemmin: https://www.esma.europa.eu/sites/default/files/library/2015/11/investor_warning_-cfds-_esma_2013_00070000_fi_cor.pdf

Kryptovaluutta

Kryptovaluutta on kryptografiaan perustuva digitaalinen virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on nykyisin yli 5000 kappaletta, ja uusia syntyy koko ajan. Niistä tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin. Bitcoinin lisäksi on olemassa useita satoja erilaisia kryptovaluuttoja, joita yleensä kutsutaan vaihtoehtovaluutoiksi (”altcoins”). Niillä saattaa olla erilaisia ominaisuuksia ja niiden käyttötarkoitus voi olla määritelty.

Uusi Bittivaluutta.fi sivusto kertoo lisää muutamasta kryptovaluutasta, ja uutisoi aiheen ympäriltä

Binance

Bitcoin

Dogecoin

Ethereum

Litecoin

Ripple

Mihin kryptovaluuttaa voidaan käyttää?

Kryptovaluutta on yleisesti laillinen maksuväline ympäri maailmaa. Kryptovaluuttoja ja varsinkin Bitcoinia voi käyttää myös Suomessa, tosin enimmäkseen verkkokaupoissa. Ensimmäinen Bitcoin-siirto tapahtui jo vuonna 2008, joten mistää aivan tuoreesta asiasta ei siis enää ole kysymys.

Digitaalisena valuuttana kryptovaluutta sopii verkossa asioimiseen, mutta sillä tehtyä rahansiirtoa ei voi peruuttaa. Tämän takia muun muassa nettishoppailuun sopii paremmin luottokortti, sillä jos ostettu tuote ei ikinä saavu perille, on viallinen tai ei vastaa kuvausta, luottokorttiyhtiöltä on mahdollista saada rahansa takaisin.

Kryptovaluuttoja, kuten Bitcoineja, voi myös nostaa sen mahdollistamilla automaateilla. Käytännössä näillä automaateilla voi ostaa Bitcoineja käteisellä, mutta myös myydä niitä ja nostaa automaatista käteistä.

Tätä varten tarvitaan virtuaalivaluutoille tarkoitettu mobiililompakko, kuten Electrum tai Mycelium, jotka ovat kolmannen osapuolen tarjoamia palveluita. Näiden avulla bitcoin nosto onnistuu myös automaateilta.

Yksi virtuaalivaluuttojen yleistymistä hidastava asia on ollut se, että kaupankäyntinopeus on huomattavasti perinteisempiä tapoja hitaampaa. Esimerkiksi Visa prosessoi 24 000 maksutapahtumaa sekunnissa, mutta samassa ajassa Bitcoin suoriutuu vain seitsemästä. Kaupan kassajonolla se voisi laajassa käytössä aiheuttaa melkoisen ruuhkan.

Kryptovaluuttojen markkina-arvo

Markkina-arvo määräytyy täysin kysynnän ja tarjonnan suhteen, eikä valuuttaa valvota virallisesti ollenkaan. Kryptovaluutta, kuten vaikkapa Bitcoin, kuitenkin kuuluu suomalaisen pääomaverotuksen alle.

Kryptovaluutta verotus siis tapahtuu sen arvonnousua verottamalla, käytännössä siis silloin, kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan “oikeaan” rahaan tai toiseen virtuaalivaluuttaan tai sillä ostetaan hyödykkeitä tai palveluita. Lisäksi, kryptovaluuttojen pörssit ja kauppapaikat siirtyvät valvonnan alle tulevan EU:n rahanpesudirektiivin myötä.

Kuitenkin digitaaliselle valuutalle itsessään ei ole minkäänlaista valvontaa. Tulevaisuudessa, jos virtuaalivaluutat haluavat virallisen aseman maksuvälineenä, nämä digivaluutat tulisi asettaa jonkinlaisen sääntelyn alaisiksi.

Se, halutaanko kryptovaluutoille sääntelyä, ja miten se vaikuttaisi niiden arvoon, on kuitenkin toinen asia. Kryptovaluutat nimittäin syntyivät aikanaan juuri ratkaisuksi siihen, ettei kaupankäynnissä tarvitsisi turvautua luotettuun kolmanteen osapuoleen, kuten valtioon tai keskuspankkiin.

Kryptovaluuttojen kilpailuvaltti on nimenomaan yksityisyys ja anonymiteetti, eikä valtion takaama virallinen maksuväline voi koskaan turvata tällaista yksityisyyttä.

Toisaalta yksityisyys mahdollistaa myös sen, että kryptovaluuttaa voidaan käyttää laittomuuksiin. Sääntelyn tarvetta onkin perusteltu juuri sillä, että kryptovaluuttoja käytetään esimerkiksi huumekauppaan, rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen.